On tullut mollattua rotukoirajalostusta ja kauhisteltua sitä, kuinka kauas joidenkin rotujen tyyppi on etääntynyt sadan vuoden takaisesta. Jotkut asiat eivät kuitenkaan koskaan muutu – miksi korjata sellaista, mikä ei ole rikki?
Canis vertragus, kelttien metsästyskoira parintuhannen vuoden takaa, näytti tältä:
Vinttikoiria ja muita metsästyskoiria 1300-luvulta.
Greyhound, 1879
Alla tahaton röökimainos ja greyhound, 1930-luku. Kuuluisasta Mick the Milleristä löytyy myös lyhyt pönötysvideo ja googlettamalla valokuviakin.
Greyhound, 2007 (kuva: wikimedia commons)
En ymmärrä mitään kulmauksista enkä oikeasta vatsalinjan kuroutumisesta, mutta kovasti nuo minusta muistuttavat sohvalla lojuvaa greyhoundia vuosimallia 2009 (paitsi että omasta puikkonokasta on mahdotonta saada edustavaa kuvaa). Mikähän lienee säilyttänyt rotutyypin samanlaisena vuosikymmenestä ja -sadasta toiseen? Rotumääritelmä se nyt ei ainakaan ole.
Oudon rannan hiekka 
Käyttökoirajalostus ftw
Juu, kyllä rotumääritelmä hoitaa homman. Sen täytyy vain olla tarpeeksi simppeli, että sitä pystyy noudattamaan:
The head like a snake,
The neck like a drake,
The foot like a cat,
The tail like a rat,
The side like a bream,
The back like a beam.
http://www.jakkelehtonen.fi/katiska/elain/greyhound/ratagreyhoundien-rotumaaritelma
Jakke, tuosta rotumääritelmästä puuttuu maininta näiden säkenöivästä älykkyydestä! ”Aivot kuin juustoa” tjsp?
Greyhound, tuo henkinen sienieläin. ❤
Päivitysilmoitus: Linkkivinkki: koirakuvia sadan vuoden takaa | Oudon rannan hiekka