Linkkivinkki: koirakuvia sadan vuoden takaa

Netistä löytyi kokoelma koirarotujen kuvia 1700-luvun lopulta 1980-luvulle asti. Kuvien koirat ovat oman aikansa parhaimmistoa, näyttelyissä palkittuja, kansallisia kuuluisuuksia ja arvokkaita jalostusyksilöitä. Äkkiseltään voisi kuvitella, että rotumääritelmin vaalitut rodut näyttäisivät nykyisinkin samalta kuin vajaa sata vuotta sitten. Joidenkin rotujen kohdalla tavoite alkuperäisen ulkomuodon vaalimisesta on kuitenkin toteutunut paremmin kuin toisten.

Kukapa olisi uskonut, että mäyräkoiralla on joskus ollut jalat?

1897 mäyräkoira

Vuonna 1929 jalat löytyivät vielä myös welsh corgi pembrokelta. Kuvan koira oli omana aikanaan näyttelyissä palkittu valio. Jostakin syystä se näyttää varsin erilaiselta kuin yksi vuoden 2010 korkeimmin palkituista corgeista ja saisi nykyään epäilemättä lähdöt kehästä keltaisen nauhan kera. Lukevatkohan nykyiset kasvattajat ja tuomarit aivan eri rotumääritelmää kuin vuonna 1929?

1929_PembrokeCorgi_ch_golden_girl

Bullterrierikin on joskus näyttänyt siltä, että siitä olisi tositilanteessa vastusta härälle. Rodun historiaa tuntemattomien  lienee vaikea tunnistaa kuvan koiraa bullterrieriksi, niin erilaiselta ne nykyään näyttävät.

1879 bullterrieri

Vuonna 1913 shetlanninlammaskoiraa ei vielä oltu keksitty tuunata minilassieksi, eikä korvien liimaamistakaan näköjään tuolloin harrastettu.

1913 shetlanninlammaskoira

Näyttelylinjaisten saksanpaimenkoirien nykymallista voi olla montaa mieltä, mutta käsi pystyyn: kenen mielestä kuvan koira Wolf II of Teaneck on rakenteellisesti puutteellinen tai rumempi kuin 2000-luvun saksanpaimenkoirat?

saksanpaimenkoira 1920

Rotujärjestöiltä tekisi kieltämättä mieli kysyä, että mitä hittoa tässä välissä oikein on tapahtunut? Mikä meni pieleen? Kaduttaako yhtään? Jos rotumääritelmän tarkoitus kerran on säilyttää rodun ulkomuoto ikuisesti naftaliinissa ja näyttelyissä rangaistaan kaikenlaisista poikkeamista, miten ihmeessä rodut ovat kuitenkin sadassa vuodessa muuttuneet näin paljon?

Lisää kuvia: Dog Breed Historical Pictures

Jotkut koirarodut muuttuvat, jotkut eivät – eikä rotumääritelmällä ole asian kanssa juuri tekoa.

Advertisements

46 thoughts on “Linkkivinkki: koirakuvia sadan vuoden takaa

  1. Eksyin sattumalta blogiisi ja mielenkiintoinen aihe on kyllä. Tulee oikein suru kun katselee mihin suuntaan ylläolevat rodut on menneet… Varsinkin tuo sakemanni on kyllä ollut upea koira, harmi vaan kun ovat senkin pilanneet!

  2. Pieleen on varmaankin mennyt se, että tiedot genetiikasta ovat olleet vähän puutteellisia. Jo sinänsä tosin sellainen tavoite, että jonkun rodun kaikki yksilöt näyttäisivät täsmälleen samalta, on nykyisen perinnöllisyystieteen valossa järjetön ja tuhoisa vaatimus. Jalostus sinänsä ei siis ole ongelma.. väärin tehty jalostus on. Kun ottaa huomioon että koko geenin käsite on peräisin vasta 50-luvulta, niin ei ihme että on menty metsään.

      • Mendel ei tiennyt, mistä periytyminen johtuu, ja DNA löydettiin vasta 1900-luvulla. ’Geeni’ tosiaan keksittiin vasta 1950-luvulla, vaikka perinnöllisyyden teoria toki oli tunnettu jo sata vuotta ennen sitä.

  3. Herättää kyllä paljon ajatuksia tämä kirjoitus ja on surullista katsoa kuvia tuon ensimmäisen linkin takia. Yllätyin kuinka vähän sheltti on muihin rotuihin verrattaessa muuttunut. Turkkia vain tullut lisää.

  4. Oma poikakoirani Nepo (Sakemanni/Collie) näyttää rakenteeltaan tuolta entisaikain Sakemannilta ja väritykseltään nykyaikaiselta. Pieniä poikkeuksia tosin on värityksessä. Eli mulla on komea koira.

    • Meidän poika taas on Sakemannin ja suomen ajokoiran sekotus… vain luppakorvat erottaa tuosta entisaikain versiosta ja väritys on tietenkin sekoitus sakemannia ja ajokoiraa.

  5. Itse dikkaan sekarotuisia koiria, joilla on älliiä. Ulkomuodolla ei ole niin paljon väliä.

  6. Mun mielestä on kyllä ehkä menty vähän oajsta allikkoon. Nimittäin rakenteellisia puutteita on nuissakin paljon. Kuvan pembrokesta kyllä pidän paljon.

  7. Tätä asiaa on kyllä itsekkin ajatellut, mutta paempaahan tämä joidenkin rotujen osalta oli kuin olin arvellutkaan. mukava huomata, että joku ottaa teräkielisesti kantraa tähän asiaan! täytyy ainakinitse myöntää, etten kahdesti epäröisi, ottaisinko esim. vanhanmallisen sheltin mielummin kuin nykyaikaisen. Vanhanaikaisen, totta ihmeessä!

  8. Ulkomuodosta viis muuten, mutta jos aletaan tuunaamaan eläintä niin, että sille tulee terveydellisiä haittoja, kyse on eläinrääkkäyksestä..

  9. eli todellisuudessa jokainen rotukoira on rääkkäystä…joka rodulla on niitä tyypillisiä sairauksia vaikka kuinka paljon ja suurin osa on terveydelle haitallisia – ja lähes jokainen ongelma on rodunjalostuksen aiheuttamia!

      • Niissä sekarotuisissa on ne ihan samat geneettiset sairaudet kuin vanhemmilla joista se yhdistelmä on tehty. Moni unohtaa tämän.

  10. Nythän on eräs suuri Helsinkiläinen eläinlääkäriasema on päättänyt että he eivät enää hoida Shar Peitä. Noilla koirilla on niin paljon sisäsiittoisia sairauksia ja jalostuksista johtuvia.

    • Joo, näin on, ja olen aika pitkälle eläinlääkäriaseman kanssa samaa mieltä. Noin sairaaksi jalostetun rodun terveyttä ei enää toistuvilla kivuliailla toimenpiteillä paranneta. Koiraparat.

  11. Tiettyihin ulkonäöllisiin piirteisiin pyrkiminen on sitten aikaansaanut sen, että nykypäivänä muutamien rotujen omistajille eläinlääkäri saattaa tulla ikävän tutuksi… 😦
    Itelläkin on vinttari, jotka on ihan mukavasti säilyny samanlinjasena kautta aikain ja niitähän kyllä terveimmiksi tituleerataan, sairaudet vaan korvautuu melkoisella tapaturma-alttiudella (ja vattalaukun kiertymäriskillä) :S

  12. Kannattaa katsoa, jos jostain saa käsiinsä, BBC:n lähettämä Pedigree Dogs Exposed -dokumentti.

    Kaikki rotukoirat eivät ole sairaiksi jalostettuja, mutta kun valitsee rotua, kannattaa tosiaan vähän katsoa näitä kuvia, ja miettiä, millainen on terve koira ja millainen ei.

  13. Juu ja ei, onhan rotukoirilla vikansa joillakin, rotua rakastavat kasvattajat tekevät silti kaikkensa parantaakseen rotuaan, joukkoon mahtuu silti aina ne mätämunatkin. Kennelliittohan pitää rotukoirista rekisteriä, joihin kirjataan yksilöiden perinnöllisiä sairauksia ja näin yksilön tai tietyn sukulinjan käyttöä jalostukseen voidaan välttää vakavemmassa tapauksessa kokonaan. Sekarotuisen koiran sanotaan olevan terveempi, joska se ei ole ns. ”puhdas”. Näin ei välttämättä ole, kun kerran seropeistahan ei pidetä mitään terveystilastoja ja niille on harvemmin otettu vakuutuksiakaan… Joten sekarotuisella voi olla yhtä aikaa useamman rodun perinnölliset sairaudet, joten ei sekään ole välttis säästö lompakolle. 🙂

    • Muistaakseni eläinlääkärillä käydessä merkataan ylös koiran rotu, joten eiköhän sellaisen tutkimuksen teko olisi melko helppoa (ehkäpä tehtykin jo) että ovatko rotukoirat sairaampia kuin seropit.

      Omia seropeja vien aivan samoilla kriteereillä eläinlääkärille kuin rotukoiraanikin, mutta kyl se rotukoira on tullut aika paljon kalliimmaksi rodulle ominaisen silmäsairauden takia. Taasen nämä sairaallosemmat geenit ovat yleensä heikompia ja siten seropini ovat olleet onnekkaita ja saaneet sekoituksen, josta luonto on voinut valita paremman vaihtoehdon.

      • Sellainen tutkimus on tosiaan tehty, ja vieläpä moneen kertaan. Isot vakuutusyhtiöt keräävät jatkuvasti dataa koirien elinajoista ja sairauksista. Vaikka moni pienikokoinen rotu elää keskimäärin pidempään kuin keskimääräinen sekarotuinen, sekarotuisten kokonaismediaani-ikä on pidempi kuin rotukoirien, ja kaikkein pisin elinajanodote on pienikokoisilla sekarotuisilla. Pitääkin kirjoittaa aiheesta oma postauksensa.

    • Jelena: Ongelma ei välttämättä poistu jalostuksella eikä sukulinjojen pois sulkemisella, koska epäterveen rakenteen omaavie rotuja lukuun ottamatta suurin osa koirarotuja riivaavista sairauksista on paitsi perinnöllisiä, niin myös liian pienestä geenipoolista johtuvaa. Puhdasrotuiset koirathan ovat länsimaissa kaikki sukua keskenään, eikä ulkosiitosta juuri sallita. Jos aletaan karsia jalostuspohjaa entisestään ilman, että roturisteytykset paitsi sallitaan niin myös otetaan laajamittaisesti käyttöön, joudutaan vain entistä pahempaan tilanteeseen.

  14. On hauska nähdä että kuinka vääristynyt kuva kaikilla sekarotuisten omistajilla on koiriensa terveydestä ja pitävät niitä terveempinä kuin rotukoiria. toki en sitä väitä etteikö jossain tapauksissa näin olisi,mutta oletteko ajatellut myös asiaa siltä kantilta että seropissa saattaa myös yhdistyä 2-5 rodun kaikki perinnöllisetsairaudet. Mielestäni tuo sekarotuisten ylistäminen terveenä pitäisi lopettaa kokonaan. Älkää vetäkö papuja nekkuun! hauskaa kesän jatkoa kaikille fifeille ja karvaturreille!

    • Jos pelataan todennäköisyyksillä, sekarotuinen on todennäköisesti terveempi kuin rotukoira, ihan jo viimeksi mainittujen yleisen sisäsiittoisuuden vuoksi. Yksilötasolla sairaan eläimen voi saada joka tapauksessa, otti seropin tai rotukoiran. Todennäköisyydet kuitenkin suosivat sekiksiä sitä enemmän mitä pidemmälle jalostetusta rodusta on kyse, eikä asian peittely tai hyssyttely muuta sitä miksikään. Maailmalla vakuutusyhtiöillä on aika paljon dataa aiheesta, ja kyllä ne seropit siellä saavat vakuutuksensa halvemmalla, koska sairastavat keskimäärin vähemmän.

      ”Kaikilla” sekarotuisten omistajilla tuskin muuten on vääristynyt kuva koirien terveystilanteesta.

      Nimim. kahden rotukoiran omistaja

      • niinpä..samoilla linjoilla mulla oli 14 vuotta sekarotuinen koira jota ei kertaakaan elämänsä aikana tarvinnut viedä sairauden takia eläinlääkäriin ja pomon hienot rotukoirat olivat vähintään kerra kuukaudessa perinnöllisten sairauksien vuoksi – joten kumpi olikaan se terveempi versio…

    • Iso osa perinnöllisistä sairauksista tulee kuitenkin niistä resessiivisistä geenivirheistä, eli molemmilla vanhemmilla pitää olla se sairaus, jotta se periytyisi pennuille. Näin ollen sekarotuisilla on vähemmän geeneistä johtuvia sairauksia, kun nämä resessiiviset sairaudet jäävät yleensä pentueilta pois.

  15. Hei, mielenkiintoinen juttu! Surettaa erityisesti mäyräkoira ja corgi, aikamoinen muutos.

    Pieni lähdekritiikki olisi kuitenkin paikallaan. Kuvan sheltti näyttäisi olevan shelttien historiasta kertovassa jutussa (http://bowlingsite.mcf.com/SheltieHistory.html), jonka mukaan kyseessä on rekisteröimätön ja näyttelyissä käymätön sheltti, joka kylläkin on monen shelttilinjan esi-isissä. Kuten tuosta jutusta ilmenee, sheltti on rotuna nuori ja sitä on risteytetty mm. collieihin koiralinjan säilymisen vuoksi.

    Sheltti taitaa noista kuvaamistasi roduista olla toistaiseksi tervein, periytyvää silmäsairautta toki ilmenee.

    • Jäi hieman epäselväksi, minkä suhteen lähdekritiikkiä piti harjoittaa? Lerwick Jarlin eli kuvan sheltin aikana ei koiranäyttelyitä (eikä juuri nykyisenkaltaisia rekistereitäkään) vielä ollut, mutta sen jälkeläiset olivat erittäin voittoisia ensimmäisissä näyttelyissä. Suurin osa arkiston kuvista on tuota uudempia, ja esittelee nimenomaan näitä näyttelyvoittajia. Kuvan sheltin aikakaudelta valokuvia on harmillisen vähän.

      Harmi, ettei roturisteytyksiä muuten enää rodussa tehdä.

      • SAnoit artikkelin alussa että ”Kuvien koirat ovat oman aikansa parhaimmistoa, näyttelyissä palkittuja, kansallisia kuuluisuuksia ja arvokkaita jalostusyksilöitä.”, mutta tuohan ei kaikkien kuvien kohdalla pidä paikkaansa. ”Ja”-sanan tilalla pitäisi varmaankin olla ”tai”.

        Mikäli tuo viittamaani ”shelttihistoria”-artikkeli on edes pääosin totuudenmukainen, niin rotuunhan on varsin vastikään sekoitettu muita rotuja, mikä lienee hyvä asia, ja kuten sanoit, roturisteytysasiaa pitäisi tehdä edelleenkin. Pitäydyn kuitenkin vielä kannassani, että sheltti ei ole – ainakaan vielä – malliesimerkki rotujalostuksen sairaalloisesta epäonnistumisesta.

        Koiramme-lehdessä keväällä ollut juttu monenkin rodun erittäin huomattavasta sisäsiittoisuudesta oli kyllä erittäin huolestuttava. Surullisia esimerkkejä rodunjalostuksesta taitaa olla myös cavalier, josta monikin on todennut, että rotuna se pitäisi oikeastaan lakkauttaa, siinä kunnossa koiran terveys periytyvinen sairauksineen on.

  16. Entinen Saksanpaimenkoira on paras Saksanpaimenkoira, ei tämä luisutakaosainen jalostettu versio.. Ei ihme että on lonkkaongelmia, samoin nämä pidempijalkaiset Corgit, Bassetit ja mäyräkoirat ovat heti terveemmän ja luonnollisemman näköisiä.

  17. Olitpas mielenkiintoisen jutun laittanut, kiitos tästä 🙂 Itse mietin tuota että rotukoirat olisivat sairaampia kuin sekarotuiset. En itse osaa sanoa asiaan kumpi niistä nyt olisi sitten sairaampi, mutta miettisin muutamaa seikkaa kuitenkin 😉 Varmasti sekarotuisia koiria vähemmän tutkitaan ja se että koiraa ei ole kokonaan tutkittu ei tarkoita että se olisi terve. Jos kuvataan esim. lonkat ja silmät, ei kerro että koira olisi terve esim. selästä 😉

    Ja rotukoirien kohdalla kun on haluttu saada tiettyjä ominaisuuksia on suosittu niitä koiria joilla niitä on. Eli toiset ovat ihannoineet kaunista ulkomuotoa ja terveys ja luonne jääneet vähemmän tärkeiksi. Toisilla taas luonne ja terveys etusijalla. Esimerkiksi näyttely sakemannit ja käyttölinjaiset malit 😉

    Ja omasta mielestä olisi hienoa esimerkiksi pk collien suhteen että voisi ottaa rotuun käyttölinjaista bordercollieta.. saataisiin takaisin alkuperäistä käyttötarkoitusta, kestävyyttä ja laajennettaisiin geenipoolia 😉

    Ja se että cavalierin kanssa ollaan menty jo niin pitkälle jalostuksessa, että sitä voisi eläinräkkäykseksi kutsua on minusta todella huolestuttavaa. Olisi hyvä että ihmiset heräisivät ajoissa ja rupeisivat parantamaan rodun tilannetta vielä kun se on mahollista 😉

  18. Laura: ehdottomasti, collieiden kannattaisi käyttää roturyhmän sisäisiä risteytysmahdollisuuksia hyväkseen.

    Sekarotuisten ja rotukoirien terveydestä onkin täällä jo oma kirjoituksensa. 🙂

  19. Päivitysilmoitus: Koiravideoita viime vuosisadan alkupuolelta | Oudon rannan hiekka

  20. Nuo nykyajan maastomakkarat, corgit ja mäykyt ovat lähinnä kuvottavia väännöksiä noista entisistä terveen näköisistä jalallisista malleista. Coupe-peräistä sakemanniakaan en itselleni huolisi.

    Aikanaan ensimmäistä koiraa hommatessa päädyin kyselemään jackrussellin terriereistä. Kyselin muutamalta kasvattajalta mm. miksi rekisteröity koira? Miksi rotukoira? Miksi tämä kyseinen rotu ei välttämättä sopisikaan minulle? jne. Eräs kasvattaja käski googlettaa pentutehtailun ja sitä kautta päädyinkin sitten ottamaan oman koirani Virosta viettämään eläkepäiviä meille. Aikaisemmin olin ollut tekemisissä suomen lapinkoiria jalostavien ihmisten kanssa, ja vaikka kyseessä onkin ilmeisesti kohtuu terve rotu (en ole perehtynyt näihin laisinkaan) niin silti pelkkä se ajatus ”rodun jalostamisesta” etoi niin paljon että tätä rotua en edes harkinnut. Samaa jalostusta se varmasti on myös jackrusseleilla, mutta en silti niin vahvasti yhdistäny jalostusta ko. rotuun. Näyttelykoiraa meille ei kuitenkaan olisi ollutkaan tulossa.

    Kuvan sakemannin korvat ja häntä muistuttavat jostain syystä oman koirani korvia ja häntää. Nykyinenkin koiruus, ties kuinka monennen polven (luonnon valinnan tuotos?) seropi on tullut Virosta, eikä takuulla ole mikään ns. ”arvoyksilö” muille kuin meille.
    ( http://tinyurl.com/d23f4ar )

    Kiitokset mielenkiintoisesta jutusta! Tuo bullterrierikin on vanhassa kuvassa niin koiran näköinen 🙂

  21. Onpa siinä kaunis koira, Mari! En tunne koiria kovin hyvin, mutta tuo lantio näyttää kyllä terveemmältä kuin mitä näkee esim. saksanpaimenkoirilla. Taikka Collieilla. Itselläni on maatiaiskissa, 17-vuotias tyttö, vaiherikkaan elämänsä loppusuoralla. Muistan lapsuudestani, miten kylillä oli ihmisillä paljon sekarotuisia koiria. En tiedä, elääkö missään enää sellaisia koirapopulaatioita. Mutta jos elää, sieltä saattaisi löytää varsin terveitä koiria.
    Tässä vielä aiemmin julkaisemani kuva, jos joku haluaa kehittää ideaa, vaikka kampanjaksi asti. En omista alkuperäistä kuvaa!

    • Minkähän takia rodut eriytettiin? Maallikon silmään näyttävät kovin samanlaisilta, paitsi tietty aiemmin siitä hännästä tunnisti. 🙂

  22. On niissä sekä luonteessa että ulkonäöllisesti aikamoinen ero, myös väriskaalassa cardeissa löytyy pemua enemmän vaihtelua. 🙂 Pembrokejahan on myös luonnontöpöjä, cardeja ei.

  23. Tunteita herättävä oli tämä postaus. Surulliseen suuntaan on moni rotu mennyt. Jännä oli nähdä että mun monisekarotuinen romanian katukoirani on melkolailla vanhanaikaisen mäyriksen näköinen 🙂 Eli varmaan siinä on ainakin sitä – ja ehkä Nova Scotian noutajaa kun on ihan sen naama – eli hurmaava sekoitus.

    • Lyhyt vastaus: riippuu siitä, mitä aiot niillä tehdä.

      Pitkä vastaus: Lupaa kuvien käyttöön pitäisi tietenkin kysyä siltä, joka kuvat on ottanut tai omistaa niiden oikeudet. Tässä tapauksessa se en ole minä eikä edes linkittämäni kuvakokoelman koostanut henkilö. Kuvien käyttöä säätelevät copyright-lait ovat lisäksi erilaiset Suomessa ja Yhdysvalloissa (jossa esim. WordPressin serveri sijaitsee) joten vaikka copyright olisi jossakin vanhassa kuvassa rauennut Yhdysvaltojen lain perusteella, se ei välttämättä ole rauennut Suomessa. Yhdysvaltojen fair use -sääntö ei myöskään päde kaikkialla maailmassa.

      Kysymykseesi ei siis ole yksinkertaista vastausta. Todennäköisesti et joudu oikeuteen jos käytät jotakin kuvista esim. omilla ei-kaupallisilla nettisivuillasi, kunhan mainitset mistä olet kuvan saanut (lähde on mainittu tekstissäni: http://smg.photobucket.com/user/Pietoro/library/Dog%20Breed%20Historical%20Pictures?sort=9&page=1), mutta varma ei voi olla mistään. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s